Meren ja muurien takaa Blogi / Pitkästä aikaa!

12.08.2019

Hei, pitkästä aikaa! 

Olen pitänyt reilun kesätauon... vai pitäisikö sanoa kevät-kesätauko. Totta puhuen kirjoittaminen tähän blogiin ei ole innostanut vähään aikaan. Ja kyllä, olemme edelleen Freen kanssa yhdessä, tiiviimmin kuin koskaan. Olemme kirjoitelleet paljon yhteisestä tulevaisuudestamme, siitä millaisia lapsemme tulevat olemaan. 

Toki ryppyjäkin on rakkaudessa. Välillä herää epäilyksiä etäsuhteen toimivuudesta. Miten hyvin loppujen lopuksi tunnemme... Toisaalta, toisen voi tuntea niin monella tasolla. Ja me tunnemme Freen kanssa sielutasolla. Olemme niin monessa asiassa samanhenkisiä, vaikka olemme tehneet erilaisia päätöksiä ja eläneet hyvin erilaista elämää. 

Free on kasvanut vankilassa keskellä Yhdysvaltain pahimpia naisia. Minä taas olen käynyt omaa kovaa elämänkouluani, ollut eksyksissä, kunnes löysin nykyisen suuntani. Sovimme hyvin yksiin. Yhdessä erillämme. 

Kiitos lukemisesta! Ensi kerralla kerron jotain lapsista Yhdysvaltain vankiloissa. Free oli alle 15, joutuessaan kaltereiden taakse. Toki, hän teki rikoksen, josta kuuluikin maksaa. Hän on ottanut vastuun siitä ja katuu joka ikinen päivä. Onko silti oikein vai väärin joutua kasvamaan maan myrkyllisimpien ihmisten kanssa? Mietitään sitä. Ensi kertaan! 


Meren ja muurien takaa Blogi

-Aleksanteri