Elinkautinen äitiys / Rohkea rokan syö

31.05.2019

No niin, olen siis tullut "ulos kaapista"!!! Olen paljastanut itseni, ajatukseni, tunteeni ja ennenkaikkea avannut elämäni ulkopuolisille. Kyllä hirvitti, mutta sitten aloin miettiä, että miten niin "ulkopuolisille"?

Minä olen aina ollut aktiivinen somettaja ja kuinka kivaa onkaan ollut pitää ns. "omaa päiväkirjaa" elämän iloista ja niissä onnistumisissa. Mutta kuinka väärän kuvan se some- maailmassa minusta antaakaan, ettei minulla muka ole murheita tai ongelmia. Somessa me halutaan kaikki olla täydellisiä, olen usein ihaillut ystäviäni Veeraa ja Riikkaa, jotka ovat aina uskaltaneet kirjoittaa elämästään juuri sellaisena kuin se on, muiden mielipiteistä huolimatta. Miksi en siis itse pystyisi samaan?


Minulla on yli 500 fb- kaveria. (Tarkasti ja huolella valittuja, eli en hyväksy kaveripyyntöjä ihmisiltä, joita en tunne.) Jos he kaikki 500 haluavat olla minun kavereita some- maailmassa, tulisi heidän olla minun kavereitani myös tässä realistisessa maailmassa. Eli kyseessä on minun hyväksyminen minuna itsenäni, juuri sellaisena kuin olen. Iloineni ja murheineni. Koska se on elämää. MInun elämääni. Kuinka moni myöntääkään postaavansa vain niitä elämän ihania hetkiä ulkomaailmaan? Luulen, että jokaisen käsi nousee pystyyn. Ja miksi? Koska se ei ole helppoa tuoda omaa henkilökohtaista elämää julki. Miksi? Häpeä. Eli häpeästä kärsii muutkin kuin Vankien Omaiset. Eli haluta näyttää ulospäin omaa heikkouttaan, vaikka heikkoudet ovat osa jokaikistä ihmistä.

Lapseni soitti tänään ja kertoi Arman Alizadin tekemästä uudesta ohjemasta, joka tulee TV- ensi-iltaan syyskuussa. Aiheesta Nuorisorikollisuus. Lapseni esiintyy ko.ohjelmassa. Aluksi hänkin oli miettinyt, uskaltaako mutta nähtyään tällä viikolla ko.jakson, oli todennut, että "Jos hän olisi nähnyt jakson kun oli 15-vuotias, ei hänkään haluaisi vankilaan"!!! Rohkea lapsi, tullut äitiinsä :-D Eli hienoa, että yhteiskunnassamme on Armanin kaltainen ihminen, joka tuo näitä vaikeita asioita esille. Olen itse henkilökohtaisesti niin kyllästynyt noihin facessa pyöriviin: "Pannaan vanhukset vankilaan ja vangit vanhustenhoitoon" -postauksiin, koska niitä jakavat vain sellaiset ihmiset, joilla ei ole hajuakaan realiteetista. Haluan, että kirjoitukseni on kantaaottavaa vankien ja omaisten näkökulmasta, vaikkei se kaikkia miellytäkkään. Tuon esille niitä asioita, joihin se minua, minun elämässäni vaikuttaa.

Rohkea veto! Sanoo suurin osa saamastani palautteesta. Mun ei tarvitse enää elää häpeässä! Voiko ihmisellä olla suurempaa voimaa tämän oivalluksen jälkeen enää koskaan?! Tunne on kuin "olisin tullut ulos kaapista!" Ja äärimmäisen ylpeä siitä!!!!!

Nyt jää Vao ja Taina kesätauolle, niin ihanaa ja lämpöistä kesää teille kaikille <3 <3 <3


Elinkautinen äitiys Blogi

-Taina