Elinkautinen äitiys Blogi / Kaikille äideille

25.02.2019

Lapseni muutti lapsuudenkodistaan rikolliseen maailmaan. Itse en asioita tajunnut enkä ollut mitään huomannutkaan ennenkuin tuomioita alkoi ropista. 

Mitä minun elämäni on ollut sen jälkeen? Keskusteluja lapseni kanssa että "MIten niin hänen elämänsä valinnat kuuluisivat minulle?" On vaikeaa ymmärtää, että ne eivät kuuluisi. Minähän hänet kasvatin ja ainakaan omasta mielestäni en kasvattanut hänestä rikollista. Myös se ollut vaikeaa tajuta, että varsinkin huumeidenkäytön maailmassa, et vaan pysty rakastamaan lastasi terveeksi ja takaisin tähän maailmaan. Se häpeä ja epäonnistumisen tunne äitinä ja kasvattajana: se, ettet ollut parempi äiti, Missä minun kasvatus meni pieleen?

Vaikka moni asia meneekin päivä päivältä eteenpäin, ajatus omasta epäonnistumisesta äitinä on edelleen käsinkosketeltavissa. Suomen vankilat ovat pullollaan vankeja, joilla kaikilla on äti. Uskoisin, että jokainen heistä pystyy samaistumaan ajatukseeni. Elämään ja kokemaan saman tuskan. Miksi täm tapahtui juuri minulle? Minun lapselleni? Minun perheelleni? Minun elämälleni?

Ja valitettavasti asiahan on niin, että puolisoa voit aina vaihtaa, mikäli vierellä elävä tyyppi ei miellytä, mutta omaa lastaan ei voi...Tulen kantamaan tuskaani mukanani hautaan saakka, vaikkakin kun aikaa kuluu, tuska muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii elämään.

Olen ajatellut, että lapsen vankeusrangaistus on äidille tuomion pituudesta riippumatta aina elinkautinen. Se on äidin rooli. Se kuinka selviän, se on minusta kiinni. Koska on pakko. Sitä ei lapsi tule välttämättä koskaan ymmärtämään, mikä on se äidin elinkautinen kantaa lapsensa tekojen seuraukset hartioillaan lopun elämänsä.

Kaikille äideille <3 Meitä on niin monta....


Elinkautinen äitiys -Blogi

-Taina