Olen -74 syntynyt vangin äiti. Vankeus on ollut läsnä arjessani jo melkein viiden vuoden ajan. Pohdin blogissani äitiyden ajatuksia, kun vankeus koskettaa perhettä ja arkea sekä niistä selviytymistä.
-Taina
Olen jo aiemmin kirjoittanut, kuinka olen ollut Anna Andersénin luennoilla, jotka ovat antaneet mulle niin paljon. Jopa niin paljon, että olen jo parikin blogia nimennyt luennoilta saamieni ajatusten mukaan. Ja käyttänyt luennolta saamiani ajatuksia blogeissani. Nyt teen sen vielä kerran!!!!
Mainitsin eräässä aiemmassa kirjoituksessani "Rohkea Rokan syö", että Arman Alizad kävi tekemässä dokumenttia Helsingin vankilassa aiheesta Nuorisorikollisuus, tai jakso oli tehty lähinnä näiden nuorisorikollisten ohjaajasta, jossa sitten nuoret vangit oli otettu hienosti mukaan. Pari viikkoa sitten tämä kyseinen jakso tuli ulos televisiosta ja ko....
"Hienoa Taina, olet paras äiti Taina, uskomatonta miten pystyt tähän Taina...
Olen ollut hyvin kiireinen uuden työni kanssa. Olen myös jälleen pitkästä aikaa innostunut opettamisesta ja tehnyt opetushommia oman työni ohella aina kun vaan ehdin. Olen todellakin ollut "very busy" elämään omaa elämääni pitkästä aikaa.
Itse en ole ajatellutkaan, että teen mitään elämänmuutosta. Se elämänmuutos tulee vaan itsestään kun ihminen alkaa prosessoida sitä, mitä "jäljelle jää" vankeuden tuoman menetyksen myötä. Minä itse.
Ai että mä inhoan tuota sanontaa, että loma muka lusitaan. Sekin on taas sellaisen ihmisen keksintö, jolla ei ole lusimisesta hajuakaan! Ja jos jollekkin loma oikeasti on piinaa tai tuntuu lusimiselta, miksi edes pitää lomia??? Menis sitten takaisin töihin "lusimaan" jos joku kokee sen niin suurena nautintona, että lomaa pitää kutsua lusimiseksi....
No niin, olen siis tullut "ulos kaapista"!!! Olen paljastanut itseni, ajatukseni, tunteeni ja ennenkaikkea avannut elämäni ulkopuolisille. Kyllä hirvitti, mutta sitten aloin miettiä, että miten niin "ulkopuolisille"?
Pienenä tyttönä kun harrastin ratsastusta, sen hetkinen opetustyyli -80 ja -90 luvuilla oli hyvin "saksalaistyylinen" : "Muuta jotain!!!" Muistan ratsastaneeni samaa estelinjaa hevoseni kanssa eikä minulla ollut hajuakaan, mitä muuttaisin tai mitä minulta haluttiin. Kymmenennen kierroksen jälkeen aloin jo miettiä, onko kyse hymystäni väärässä...
Perjantaina, äitienpäivänaaton kynnyksellä en olisi voinut ajatella saavani enää äitienpäivälahjaa tai -toivotusta kun taustani nyt on tämä, niin kuinkas sitten kävikään!!!???
Terveiset Sonkajärveltä! Erittäin taka-talvisesta kelistä. Viimeiset viis kilsaa vankilalle oli sellasta Via Dolorosaa (Kärsimyksen tie), että ruokoilin taivaan isältä apua pitää melko järeä neliveto-maasturinikin tiellä. Sukevan vankila on kyllä niin persuksien periferiassa, että minä, kaikki Etelä-Suomen vankilat kolunneena mietin, voiko mikään...